Ja hyvä sää ei kun jatkuu. Tänään oli sentään aamulla vähän sumuista ja sitten päivälläkin tuuli enemmän kuin aikaisemmin, ei tosin häiriöksi asti (ihan kateellisille tiedoksi ;)). Kypärän kanssa on hyvä laskea, ei tule korville vilu. Eikä päähän pipi.
Ja taas suksitesteihin. Ajattelin tänään lähteä liikkeelle vähän laajasäteisemmällä suksella, ja siksi valitsin Atomicin suurpuikkarin (ei tosin ihan kisaversion) GS 9:n. Minulla oli aikamoiset ennakkoluulot sitä kohtaan ja alussa tuumasinkin, että tämmöisellä suksella haluan varmaan sitten, kun olen vielä parempi laskija, mutta niin vaan siihenkin tottui ja jopa tykästyi. Suksi toimisi tosi hyvin ihan yleisrinnesuksena eikä se ole lainkaan liian jäykkä, niin kuin pelkäsin. Lyhyempikin käännös onnistui. Sen verran suksessa oli kyllä jäykkyyttä (ja kapeutta), etten lähtenyt rinteiden ulkopuolelle kokeilemaan. Eli tässä nyt alkaa näyttää siltä, että joutuu ostamaan 2-3 paria suksia… ;) No, jos nyt löytäisi yhdet hyvät ja Lapissa aina virkistäisi itseään uusilla malleilla.
Iltapäivällä otin sitten Sweet Daddyt, vaikka tiesin että se on kohtuullisen turhaa. Olen laskenut niillä jo tänä talvena muutaman kerran eikä se oikein ole minun sukseni. Kääntösädettä kyllä löytyy ja varmaan toimisi ohvillakin, mutta kantit jotenkin korostuvat tässä suksessa erityisesti ja tekevät laskemisesta epävarman eikä olo ole enää yhtään sweet.

Ajattelin huomenna vähän löysäillä ja ottaa käsittelyyn Divat ja kenties myös B5:3, jos se olisi vapaana. Harmi, kun en saa tällä kertaa kokeilla Balanze B:11:a, tykkäsin siitä kovasti aikaisemmin kokeillessani ihan jopa ostoaikeiksi asti. Kuulin kyllä huhua, että sen ensi kauden malli olisi näytillä Vuokraamossa ja voisin kenties käydä ottamassa tyypit. Kuulemma ihan positiivinen kokemus, vaikkakin tietysti vähän löysähkön tuntuinen vaikkapa suurpuikkariin tottuneelle.

Niin ja huomenna ajattelin kenties myös telluilla, edellisestä kerrasta taitaakin olla jo ainakin viisi vuotta (silloin tosin olin Pallaksella eli ihan oikeassa paikassa siihen touhuun :) ). Herra J saattaa myös lähteä vähän katsomaan päälle, etten laske ihan vikaan. Kiva, kun on osaavia kavereita!
Tänäänkin olin iltapäivällä mäessä neiti A:n kanssa ja keskityttiin oikein kunnolla lantion asentoon. Hän oli saanut kommenttia lantionsa vastakierrosta käännöksen aikana ja totesi minulla olevan saman ongelman. Sitä sitten hinkattiin siinä jonkin aikaa ja koin hienon valaistumisen, vaikkakin asennon korjaaminen tulee taas vaatimaan paljon työtä. Hienoa, kun löytyy koko ajan jotain parannettavaa! Tuo lantion asennon muuttaminen on kyllä jo ihan tuttu vaikkapa sambasta, ja on siten kohtuullisen luonnollista, suorastaan hauskaa.